Minun metsäni

Osallistuin marras-joulukuussa Itä-Suomen yliopiston metsätieteellisen järjestämään Kasvupaikkaoppi -kurssiin, jossa yhtenä oppimistehtävänä oli kirjoittaa Minun metsäni -otsikon alle tietoja itselle merkityksellisestä metsästä. Kirjoitelma sai olla vapaamuotoinen, mutta siinä piti olla tietyt asiat kerrottuna jotta se vastasi tehtävänantoa. Minusta on erittäin tärkeää tietää hieman enemmän siitä paikasta johon vien asiakkaani virkistymään, tästä syystä kävin myös tämän kurssin. Halusin oppia tunnistamaan erilaisia luontokohteita ja oppia myös kertomaan niistä asiakkailleni jotain mielenkiintoista. Minun retkilläni kuulet aina jotain kyseessä olevan paikan luonnosta, siellä kasvavista kasveista tai paikan historiasta. Jokaisessa paikassa on jotain erityislaatuista. Alla kirjoitelmani otsikolla Minun metsäni. Olkaa hyvät!

Minun metsäni sijaitsee Imatran Vuoksenniskalla. Se houkuttelee minua kulkemaan lävitseen jokaisena vuodenaikana. Aina siellä on jotain uutta nähtävää. Sammaleet houkuttelevat poikkeamaan poluilta. Tekisi mieli riisua kengät ja sukat pois ja kävellä sammalilla paljain jaloin. Polkuja peittää ohut havunneulasmatto ja puiden juuria risteilee siellä täällä. Siellä voi hyppiä kivillä ja harjoittaa tasapainoaistia. Jään usein katsomaan metsässä leikkiviä oravia, joskus kipaisen siitä läpi koirien kanssa lenkillä ollessani. Metsästä tulee hyvä mieli ja siellä tuoksuu metsälle. Siellä on paljon jänisten ja kettujen jälkiä ja myös keväisin ja kesällä saattaa kuulla lintujen laulavan. Metsässä voin kuvitella olevani Ronja Ryövärintytär ja odotankin, koska maahiset pilkistävät esiin kivien ja kantojen alta. Puut ovat pääosin vanhoja kuusia ja mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa pääosin mustikan ja puolukan varpuja. Minun metsäni on tyypiltään kuivahko kangas.

Minun metsäni sijaitsee harjun päällä eli kyseessä on kivennäismaa, jossa on podsolimaannos. Siinä ei ole humuskerrosta, vaan sen pohja koostuu podsolimaannoksesta. Minun metsässä on lajittuneita maalajeja, joita Metsänhoidon suositusten (2019, 217) mukaan esiintyy tyypillisesti harjuilla. Lajittuneilla maalajeilla hienot ja karkeat ainekset eivät ole sekoittuneet, vaan ne ovat kerroksittain. Imatran seudun merkittävin maaperämuodostuma on muinaisen mannerjäätikön reunaan syntynyt ensimmäinen Salpausselkä. Sen reitti kulkee Lammassaaresta Vuoksenniskalle. Minun metsäni siis sijaitsee tuon ensimmäisen Salpausselän harjulla, joten maaperä koostuu punasävyinen pegmatiittigraniitista. Tämän lisäksi Imatran pääkivilajeiksi mainitaan harmaa kiillegneissi. Osa alueesta on kalliota ja osa harjua ja muita jäätikkökerrostumia. Ihan tarkkaan en osaa sanoa, kummanko alueella tuo minun metsäni sijaitsee, koska en päässyt ottamaan maanäytettä (maa oli jäässä). Niillä kohden, missä Vuoksenniskalla on ensimmäistä Salpausselkää, niillä alueilla on hiekka ja sora maalajiryhminä.

Metsätyyppien kasvupaikkaoppaassa (2018, 135) sanotaan, että "kuivahkot kankaat ovat vallanneet jääkauden muokkaamista pinnanmuodoista etenkin Etelä-Suomessa harjut, moreeniharjanteet ja deltamuodostumat". Kuivahkolla kankaalla pensaskerros on kehittynyt heikosti ja kenttäkerros on vahvasti varpuvaltainen. Kuusikoissa varpuja on kuitenkin vähemmän kuin mäntymetsissä, mikä myös tukee omia havaintojani. Kuivahkolla kankaalla on yleensä lähes yhtenäinen kangasmetsäsammalten muodostama pohjakerros. Tämä metsä kuitenkin sijaitsee virkistyskäyttöalueella, joten maapohja on kulunutta ja siihen on muodostunut polkuja. Tarkempi luokittelu kuvan yhteydessä olevassa laatikossa.

Minun metsäni alueella vaikuttaa sekä Salpausselkä että Saimaa. Imatralla vallitseva tuulensuunta oli vuonna 2019 lännestä. Lämpimintä oli kesä- ja heinäkuussa maksimituntilämpötilan ollessa +31 °C ja kylmintä tammikuussa lämpötilan käydessä alimmillaan -24 °C tuntilämpötilana mitattuna. Ilmanlaatu Imatralla oli vuonna 2019 enimmäkseen hyvä. Keskilämpötila on ollut viime vuonna 5,8 °C ja sadanta 612 mm (Imatran kaupunki 2019, 19). Tiedot ovat Imatran Rautionkylän sääasemalta vuodelta 2019. Kuvan yhteydessä olevassa laatikossa tämän vuoden (2020) ilmastotunnukset.